Talvihorroksen karistelua

Auts.
Tulin juuri hierojalta.

Olin valmistautunut henkisesti sekä fyysisesti tunnin kestävään totaali relaamiseen,

jossa ajatukset voi kääntää pois päältä ja voi vaan olla ja nauttia.

VÄÄRIN!
Tunnin ajan purin hammasta ja toivoin etten pyörry.

Ohikiitävistä hetkistä jolloin hieronta tuntui kidutuksen sijasta hemmottelulta yritin kerätä voimia seuraavaan kipuryöppyyn.

Pitäisiköhän käydä vähän useammin hierojalla?
Kärsimys kuitenkin kannatti, koska hieronnan jälkeen olo oli jotenkin tosi... rento mutta ryhdikäs.

Vaikka kevät aurinko paistaa ihanasti ja hiljalleen Helsinkiin valuvan kesän voi jo melkein haistaa,

mä oon ollut aivan töttöröö pari viimeistä viikkoa.

Osansa teki tietenkin sekä mun että Andyn kipeilyt, mutta jotain muuta tässä on myös.

Aloitin jo pari viikoa sitten talvihorroksesta heräilyn ja varasin itselleni kasvohieronnan Hoitola Ainasta ajatuksena saada talven pölyt pyyhittyä naamataulusta.
Kasvohieronta tuli niin tarpeeseen. Hoidon aikana pystyi rentoutumaan ja unohtamaan koko maailman puoleksi tunniksi, ja mikä yllättävintä, en ollut hoidon jälkeen aivan töttöröö, kuten yleensä.

Kuva täältä.

Torstaina mun oli tarkoitus mennä Studio Manipuran Nidrajoogaan opettelemaan miten tässä elämässä voi oppia olemaan turhia stressaamatta, mutta valitettavasti vatsatauti päätti mun puolesta että tällainen aktiviteetti on turhaa.
Onneksi kurssi jonne ilmottauduttiin Tian kanssa, on kolmen kerran setti, joten huomenna koen valaistuksen enkä enää ikinä hermostu mistään!
Ehkä.

Jotain pitäis vielä keksiä jotta mä saan tän talvihorroksen karkotettua, mutta mitä?
Miten te lukijat karistatte talven pölyt nahoistanne? Jakakaa parhaat ja salaisimmat vinkkinne mulle!