17. joulukuuta 2014

Elossa ollaan & järjettömät kengät!

Huhuu! Kyllä täällä elossa ollaan! Mutkikas muutto ja jännittävä uusi työ ja vanhan työn viimeistelyt ovat vieneet kaiken vapaa-ajaksi kutsuttavan ja näin ollen blogi on jäänyt vähän heitteille!

Ajattelin tulla kuitenkin huutelemaan, että elossa ollaan ja oottehan kaikki jo bonganneet nämä Irregular Choicen erikoistakin erikoisemmat kengät!



Kuva on pöllitty täältä ja samasta mestasta nää kengät voi myös tilata itselleen!

Lyhyestä virsi kaunis, joten ihanaa joulun odotusta, yritän palata linjoille aktiivisemmin heti kun saan nää arkihommat tästä rullaamaan!

Ihanaa keskiviikkoa jengi!

2. joulukuuta 2014

Omat vihkivalat.

Puolitoista vuotta sitten mä ehdotin Andylle, että kirjoitetaan meidän omat valat.
Andy suostui ehdotukseeni mukisematta, tajusi varmaan ettei höyryävän junan eteen kannata turhaan pomppia.
Nyt kuitenkin alan itse skagailemaan tämän oman ideani kanssa.
Mitä ihmettä mä siinä sanon?
Joo tietenkin, että rakastan rakastan ja ikuisesti rakastankin. Mutta sellanen siirappinen runoilu ei vaan ole yhtään meidän juttu, jos joltain on jäänyt huomaamatta.
Ihan vitsiksikään ei koko hommaa voi heittää, mutta voisiko valat olla rakkauden tunnustuksilla höystettyä vakavasti otettavaa proosaa huumorilla höystettynä?
Varmasti, aivan varmasti voisi, mutta kukahan tämän kaiken runoilisi kompaktiin pakettiin?

 


Ongelmaksi muodostuu tietenkin mun pahin painajainen, julkisesti pillittäminen. Olen tehnyt rauhan jo sen kanssa, että aivan varmasti pillitän vihkimisessä, mutta olen mielessäni kuvitellut sen sellaiseksi tyylikkääksi muutaman kyyneleen herkistelyksi.
Mutta kun mietin tilannetta, jossa kaiken kansan kuullen yritän nyyhkyttämisen seasta saada rakkauttani tunnustettua ja samalla olla vielä vakavasti otettava ja hauska, iskee pakokauhu.
Ei sellaista komboa ole olemassakaan.


Jos sivuutan pakokauhun aiheuttavan pillittämis aspektin, jää jäljelle vielä valojen sisältö.
Mitä niihin oikeasti kirjoitetaan, mitä siellä sitten oikein jaaritellaan?
En oikeasti edes tiedä miten aloittaa?
"Rakas Andy, silmäsi ovat kuin tähdet, yhtä kaukana toisistaan"
Eieieieieiei.
"Rakas Andy, kun mä ehdotin tätä omien valojen kirjoittamista ja sinä siihen suostuit, ymmärsin kuinka paljon minua rakastatkaan, nyt kuitenkin ymmärrän, että tämä oli typerä idea joten voidaanko sopia ettei tässä lässytetäkään mitään?"

Joo toi vika on hyvä.

Onko teillä suunnitelmissa kirjoittaa omat valat? Mitä te aiotte sanoa? Jännittääkö?
Tai onko joku konkari linjoilla, joka on omissa häissään lukenut omat valansa?
Mitä te sanoitte? Mistä ne samat kumpus? Saiko itkun seasta selvää?
APUA!