31. toukokuuta 2013

Naimapuuhia

Joka kuukauden lopulla työpaikkani lokeroon ilmestyy uusin Trendi-lehti. Pomoni käy sen sinne sujauttamassa aina itse sen luettuaan.
Yleensä selaan lehden kotimatkalla, enkä hirveästi siihen jaksa paneutua, ellei lehdessä ole jotain erityisen kiinnostavaa artikkelia tai minulla erityisen tylsää.

Tämän kuun lehdessä oli kuitenkin otsikon mukainen Naimapuuhia artikkeli, jossa pohdittiin avioliiton merkitystä nykypäivänä sekä sen tuomio muutoksia parisuhteeseen.
Juttu oli ihan mielenkiintoinen, vaikka jotkut lukijoiden kommentit aiheuttivatkin minussa kaikkea ärsymyksestä huvitukseen.

Mitä avioliitto sitten merkitsee? Miksi ihmiset menevät naimisiin? Varsinkin lapsettomat? Eikö nykypäivänä parisuhteeseen voi sitoutua tosissaan ilman avioliittoa? (en käytä papin aamen-sanontaa koskaan, se on nykypäivänä liian kategorisoiva. Ei papin aamenta tarvita avioliittoon)

Muuhun en osaa vastata kuin siihen, että miksi me menenmme naimisiin?
Miksei avoliitto riitä?
Mitä saamme avioliitolta?

Meillä ei siis ole lapsia, eikä yhteistä asuntoa tai muuta millä naimisiinmenon voisi järkevöittää. 
Emme tarvitse avioliiton tuomia etuja suojaamaan omaisuuttamme tai lapsiamme.

Miksi menemme naimisiin?

Toistemme takia.
Hyvin simppeli syy.

Minä tahdon sanoa tahdon Antille.
Kaikkien karikkojen, mutkien ja kommellusten kautta kun ollaan tähän pisteeseen selvitty, minä tahdon luvata Antille muiden ihmisten läsnäollessa että ei mikään eikä kukaan voi meitä erottaa.

Siksi.

Monet Trendin lukijoista olivat sanoneet avioitumisen syyksi muiden arvostuksen, sen mitä muut suhteesta ajattelivat.

Oikeasti? Eihän se voi olla syy. Ei ainakaan minun mielestäni.
Jos välittää siitä mitä muut suhteesta ajattelevat, mitä tapahtuu sitten kun muut ajattelevat ettei suhde kestä?
Eikö se sitten kestäkään?

Minkä takia te, kanssa morsiot, menette naimisiin?
Oletteko yhdessä tulevan aviopuolisonne kanssa miettineet syitä avioitumiselle, vai onko syy vain perintekäs, koska se kuuluu elämään?
Avioliitto, asuntolaina, lapsia ja eläkepäivät.

Siinäkö se?

4 kommenttia:

  1. Rakkau on minusta se suurin syy. Yhteenkuuluvuus. Vaikea kysymys :D ei oo ja toivottavasti ei tuu lapsia ja asuntoon ei oo häiden jälkeen hetkeen varaa. Sitoutuminen toiseen. Vaikea pukea ajatuksia sanoiksi nyt kun ei hetkeen ole miettinyt näin syvällisiä. Ainoastaan keskittynyt bloggailuun ja save the date juttuja. Shame on me! :D

    VastaaPoista
  2. Ja en näköjään osaa myöskään kirjoittaa prkl. (tulee varmasti enemmän kommentteja jos otat pois kommentin tarkistuksen niitä varmistamasta)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaan ilmiöön törmäsin kyllä itse tätä miettiessä... miten niin yksinkertainen asia on niin hankala pukea sanoiksi? :DD
      Ps. Nyy pitäisi (ehkä) olla tarkistukset poissa :)

      Poista
    2. Juu heti oli kivempi kommata ;) ja en vieläkään osaa pukea ajatuksia sanoiksi :D

      Poista

Sana on vapaa!